Kuka tarvitsee LEI-tunnuksen Suomessa?

Kuka tarvitsee LEI-tunnuksen? Yritys tai muu oikeushenkilö tarvitsee sen etenkin silloin, kun pankki tai välittäjä ilmoittaa sen puolesta tehdyn arvopaperikaupan viranomaiselle tai kun tunnusta käytetään johdannaisten raportoinnissa. Kaikille yrityksille ei kuitenkaan ole yleistä velvollisuutta hankkia LEI-tunnusta: myös maksuihin ja asiakkaan tuntemiseen liittyvissä säännöissä tunnusta käytetään joissakin tilanteissa vain, jos se on saatavilla.

Mitä tämä tarkoittaa Suomessa

Suomalaisen yrityksen kannattaa ensin selvittää, mihin tarkoitukseen pankki, välittäjä tai muu asiakas pyytää LEI-tunnusta. Esimerkiksi osakeyhtiö, joka sijoittaa kassavaroja joukkovelkakirjoihin pankin kautta, kuuluu tilanteeseen, jossa pankin on saatava oikeushenkilöasiakkaansa tunnus ennen raportoitavaa kauppaa. Pelkkä osakeyhtiömuoto ei silti tarkoita, että tunnus olisi hankittava ilman tällaista käyttötarvetta.

Toinen käytännön tilanne on ohjelmistoyritys, jonka pankkiasiakas pyytää LEI-tunnusta DORA-rekisteriä varten. Finanssivalvonta kertoo tiedotteessaan, että DORA toi sen soveltamisalaan kuuluville valvottaville kolme uutta vuosittaista raportointivelvoitetta. Niihin kuuluu rekisteri sopimusjärjestelyistä, jotka koskevat ulkopuolisten ICT-palveluntarjoajien palveluja. Vuonna 2026 rekisterin ilmoittamisen määräpäivä oli 2. maaliskuuta 2026. Kyse on valvottavan raportoinnista; palveluntarjoajan tunnistetiedot tulevat ajankohtaisiksi, kun valvottava kokoaa rekisteriään.

Suomalaisen yrityksen tiedot ovat Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kaupparekisterissä. LEI-tunnuksen myöntäjä tarkistaa yrityksen viitetiedot kaupparekisteristä Y-tunnuksen avulla. Hakemuksessa kannattaa siksi käyttää yrityksen rekisteritietoja vastaavia tietoja.

LEIFastin Suomen-hinnaston mukaan uuden tunnuksen hinnat ovat 49 € vuodeksi, 135 € kolmeksi vuodeksi ja 195 € viideksi vuodeksi. GLEIF-maksu sisältyy hintoihin, ja vero lisätään tarvittaessa. LEIFast toimii GLEIFin akkreditoiman WM Datenservicen rekisteröintiasiamiehenä eikä myönnä LEI-tunnuksia itse.

Milloin LEI-tunnus on pakollinen?

LEI-tunnus on ISO 17442 -standardiin perustuva yksilöllinen 20 merkin kirjain- ja numeroyhdistelmä. Kukin tunnus yksilöi vain yhden oikeushenkilön ja yhdistyy sen viitetietoihin, jotka perustuvat paikallisiin virallisiin lähteisiin. Tiedot ovat kaikkien saatavilla maksutta, kuten GLEIFin LEI-tunnusta koskeva kuvaus kertoo.

Alla olevat tilanteet auttavat erottamaan varsinaisen raportointivaatimuksen siitä, että tunnusta voidaan pyytää osaksi toisen organisaation tietoja.

Tilanne	Sääntö ja LEI-tunnuksen käyttö	Kuka tarvitsee tiedon?
Oikeushenkilö ostaa tai myy raportoitavia rahoitusvälineitä, kuten osakkeita, joukkovelkakirjoja tai ETF-rahastoja.	MiFIR edellyttää oikeushenkilöasiakkaan tunnistamista LEI-tunnuksella liiketoimi-ilmoituksessa. RTS 22 estää ilmoitusvelvollisuuden aiheuttavan palvelun tarjoamisen ennen kuin yritys on antanut tunnuksensa.	Pankki tai välittäjä, joka tekee liiketoimi-ilmoituksen.
Yritys tekee johdannaissopimuksen, esimerkiksi valuuttatermiinin tai koronvaihtosopimuksen.	EMIR edellyttää johdannaissopimusten raportointia. Oikeushenkilövastapuoli tunnistetaan raportissa LEI-tunnuksella.	Raportoinnista vastaava vastapuoli; raportointi voidaan myös delegoida.
Vastapuoli tekee arvopapereilla toteutettavan rahoitustoimen, kuten takaisinostosopimuksen tai arvopaperilainan.	SFTR edellyttää toimesta raporttia, jonka muotoon kuuluvat LEI-tunnukset.	Raportoiva vastapuoli.
Oikeushenkilö tarjoaa ICT-palveluja DORAn soveltamisalaan kuuluvalle finanssialan asiakkaalle.	Finanssiyhteisö tunnistaa palveluntarjoajan voimassa olevalla ja aktiivisella LEI-tunnuksella tai EUID-tunnisteella; molempia käytetään, jos ne ovat saatavilla. Unionin ulkopuolelle sijoittautuneelle oikeushenkilölle voidaan käyttää vain LEI-tunnusta.	Finanssialan asiakas, joka ylläpitää ICT-palveluntarjoajia koskevaa rekisteriä.

Arvopaperikaupan vaatimus perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 (MiFIR) 26 artiklan 6 kohtaan ja ennen kauppaa tehtävä tarkistus komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/590 (RTS 22) 13 artiklan 2 ja 3 kohtaan. Sijoituspalveluyritys tarkistaa myös, että tunnus vastaa ISO 17442 -standardia, löytyy maailmanlaajuisesta LEI-tietokannasta ja kuuluu kyseiselle asiakkaalle.

Johdannaisten raportointivelvollisuus on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (EMIR) 9 artiklan 1 kohdassa. Sopimus sekä sen muutos tai päättyminen ilmoitetaan viimeistään seuraavana työpäivänä. Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/1860 3 artiklan mukaan raportissa käytetään oikeushenkilön LEI-tunnusta muun muassa vastapuolen tunnistamiseen. Ensimmäisen vastapuolen ja raportoinnista vastaavan yhteisön on huolehdittava oman tunnuksensa viitetietojen uusimisesta akkreditoidun myöntäjän ehtojen mukaisesti.

Arvopapereilla toteutettavista rahoitustoimista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2365 (SFTR) 4 artiklassa: vastapuolet raportoivat toimet viimeistään seuraavana työpäivänä, ja raportointimuoto sisältää LEI-tunnukset. ICT-palveluntarjoajien tunnistamista puolestaan täsmentää komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2024/2956 3 artiklan 5 kohta. DORAa on sovellettu 17. tammikuuta 2025 alkaen. Suomalaisen palveluntarjoajan kannattaa selvittää asiakkaaltaan, kumpaa sallittua tunnistetta tämä pyytää; DORA ei tee LEI-tunnuksesta kaikkien unioniin sijoittautuneiden palveluntarjoajien ainoaa vaihtoehtoa.

Missä tunnusta käytetään vain, jos se on saatavilla?

Maksuihin ja asiakkaan tuntemiseen liittyvä maininta LEI-tunnuksesta ei yksin tarkoita velvollisuutta hankkia sitä. Säännösten sanamuoto ja käyttötarkoitus ovat tässä ratkaisevia.

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1113 4 artiklan mukaan varainsiirron tiedoissa käytetään maksajan ja maksunsaajan ajantasaista LEI-tunnusta, jos sellainen on olemassa, tai sen puuttuessa muuta saatavilla olevaa vastaavaa virallista tunnistetta. Säännös ei velvoita yritystä hankkimaan LEI-tunnusta.
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/886 5 c artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan maksajan pankki voi tarjota oikeushenkilömuotoisen maksunsaajan tarkistusta IBAN-tilinumeron ja esimerkiksi LEI-tunnuksen, EUID-tunnisteen tai verotunnisteen avulla. Tämä mahdollisuus ei velvoita maksunsaajaa hankkimaan LEI-tunnusta. Aihetta käsitellään tarkemmin artikkelissa maksunsaajan tarkistus ja LEI-tunnus Suomessa.
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2024/1624 (AMLR) aletaan soveltaa 10. heinäkuuta 2027. Sen 22 artiklan 1 kohdan mukaan velvoitetut toimijat keräävät oikeushenkilöasiakkaan LEI-tunnuksen, jos se on saatavilla. Tämä ei ole asiakkaalle velvollisuus hankkia tunnusta.

Jos yritys ei käy kauppaa raportoitavilla rahoitusvälineillä, tee ilmoitettavia johdannaissopimuksia tai arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia eikä sen finanssialan asiakas pyydä tunnusta ICT-palveluntarjoajan rekisteriä varten, LEI-tunnukselle ei näistä tilanteista synny tarvetta. Jos pankin tai asiakkaan pyyntö jää epäselväksi, pyydä täsmennys käyttötarkoituksesta ja tarkista oma tilanteesi tarvittaessa viranomaiselta tai neuvonantajalta. ICT-palveluntarjoajan näkökulmaa käsitellään myös artikkelissa DORA ja LEI-tunnus Suomessa.

Entä jos yrityksellä on jo LEI-tunnus?

Uuden tunnuksen tilaamisen sijaan tarkista ensin olemassa olevan tietueen tila ja se, että tietue koskee oikeaa yritystä. GLEIF LEI Search -palvelussa näkyvä ISSUED- tai LAPSED-tila auttaa erottamaan tunnuksen olemassaolon sen nykyisestä tilasta. Jos tunnus on jo olemassa, pankin tai muun tunnusta pyytävän tahon kanssa kannattaa selvittää, edellyttääkö käyttötarkoitus tietueen ajantasaistamista. Pelkkä pyyntö toimittaa LEI-tunnus ei tarkoita, että yrityksen pitäisi hakea toinen tunnus.

Jos yritys haluaa vaihtaa nykyisen tunnuksensa rekisteröintiasiamiestä, se voi tutustua LEI-tunnuksen siirtämiseen LEIFastille. Tarkista ennen etenemistä yrityksen nykyinen LEI-tunnus ja sen tietue; näin siirtopyyntö kohdistuu olemassa olevaan tunnukseen eikä uuden tunnuksen tilaukseen. Jos nykyisen tietueen tiedot eivät vastaa yrityksen kaupparekisteritietoja, selvitä tietojen päivittäminen ennen kuin toimitat tunnuksen pankille, välittäjälle tai asiakkaalle. Kysy tarvittaessa tunnusta pyytävältä taholta, mitä tietoja se tarvitsee.

Näin tarkistat ja hankit LEI-tunnuksen

1. Tunnista käyttötarve. Kysy tunnusta pyytävältä pankilta, välittäjältä tai asiakkaalta, liittyykö pyyntö liiketoimi-ilmoitukseen, johdannaisraportointiin vai esimerkiksi DORA-rekisteriin.
2. Tarkista nykyinen tunnus. Hae yritystä maksuttomasta GLEIF LEI Search -palvelusta. Palvelussa näkyvät LEI-tietue ja sen tila, esimerkiksi ISSUED tai LAPSED. Tarkista myös, että tietue koskee oikeaa yritystä.
3. Valmistele rekisteritiedot. Jos yrityksellä ei vielä ole tunnusta, käytä hakemuksessa kaupparekisteritietoja vastaavia tietoja ja Y-tunnusta. Jos tunnus löytyy jo, selvitä sen tila ennen uuden tunnuksen tilaamista.
4. Valitse myöntäjä. GLEIFin myöntäjähaku kertoo akkreditoiduista LEI-myöntäjistä. Yritys ei ole sidottu omassa maassaan toimivaan myöntäjään, vaan voi käyttää mitä tahansa myöntäjää, jolla on akkreditointi sen lainkäyttöalueelle.

Jos tarkistus osoittaa, ettei yrityksellä ole LEI-tunnusta ja sen toiminta edellyttää tunnusta, aloita uuden LEI-tunnuksen tilaus LEIFastin lomakkeella ennen raportoitavaa kauppaa tai muuta tunnusta edellyttävää käyttöä.